Guossit nuortin

Máisttes njenecaid eallinvuogi

Dán jagáš Davvilaš álbmot leat njenecat, okta álbmot 30 álgoálbmogis Davvi-Ruoššas, Sibirjás ja gáiddus Nuortin.
Prográmma

Áigi: Lavvardaga 12. 7. 12:00
Gos: Lávddaš

 Rahpan Bargo- ja searvadahttindepartemeantta stáhtačálli, Raimo Valle, bokte

Árbevirolaš njenecalaš lávlun ja dánsen.
Geahččit bovdejuvvojit searvat árbevirolaš stoahkamiidda ja njoarostangilvui.
Guossohit varrabánnogáhkuid ja bohccovuoivasa njenecaid vuogi mielde.
Njenecalaš duodjekursa
Dál dus lea erenoamáš liiba oaidnit ja vásihit njenecaid eallima ja kultuvrra. Njenecat lea dán jagáš davvilaš álbmot Riddu Riđus, ja don beasat oasálastit sin árgabeaivái, kultuvrii ja eallimii.
 - Eanet go mihkkege iežá galgá dán jagáš davvilaš álbmot báidnit Riddu-festivála ja dagahit albma ilmmi. Njenecat lea okta dovdoseamos davviguovlluid álgoálbmogiin, mas leat ollu seammásullasašvuođat boazosámiiguin, lohká festiválajođiheaddji Ragnhild Dalheim Eriksen.
Lávvordaga suoidnemánu 12. b. beasat oahppat eanet sin ja sin kultuvrra birra Davvilaš álbmot-beaivve.
- Dalle beasat ee. njoarostit gilvvu njenecaiguin, máisttestit bohccobierggu ráhkaduvvon njenecaid vuogi mielde, ja de geahččat majmabava – árbevirolaš njenecalaš lávlun- ja dánsenjoavkku. 
Festiválajođiheaddji niehku lea oaidnit sámiid ja njenecaid gilvalit njoarosteames, ja nu dáidáge šaddat duohtan davvilaš álbmoga beaivve. Son lea nammalassii hástalan Bargo- ja searvadahttindepartemeantta stáhtačálli Raimo Valle vuosehit iežas njoarostandáiddu.
- Šaddá gal hirbmat suohtas oaidnit sámi ovddasteddjiid ja ovtta njeneca gilvalit, ja soitet iežátge searvat dasa, son moddjá.
 Dasa lassin ožžot geahččit dákkár hárvenaš vejolašvuođa:- Festivála oktavuođas don sáhtát oahppat duddjot njenecalaš duoji ja cegget sin árbevirolaš orrunsaji, tsjum. Dat ceggejuvvo gaskavahku, ja šaddá oassin Riddu Riđu bistevaš davvilaš álgoálbmogiid orrunsajiid čoakkáldagas.
Prográmma čađahuvvo Barentsa čállingotti doarjagiin.

DIEHTU:

Njenecaid gohčodedje ovdal sámojedan, dahjege dárkileappot jurak-sámojedan. Namahus boahtá muhtun dutkiid mielde sámegielat sánis "Sámi Eatnan", dasgo dáin guovlluin orui ovddešáiggiid sápmelaš álgoálbmot. Árbevirolaččat lea njenecaid ealáhusvuođđun leamaš bivdu, guolásteapmi ja boazodoallu, ja boazodoallu lea ainge sin deháleamos ealáhus. Dán áigge njeneca-álbmogii gullet sullii 41.300 olbmo.DIEHTU:

 
  • Njeneca autonomalaš guovlu ásahuvvui suoidnemánu 15. b. 1929. Guovllu viidodat lea 176,7 km2, ja doppe orrot sullii 7.750 njeneca.
  • Guovllus leat 34 fitnodaga mat bohket oljju ja gássa.
  • Vuosttaš čálalaš alfabehta ráhkaduvvui 1932, ja dan vuođđun ledje latiinnalaš bustávat. Jagis 1937 dat lonuhuvvojedje kyrillalaš bustávaide.
  • Oskkut: animisma, njenecat jáhkket vuoiŋŋaide, šamanisma. Oaivevuoiŋŋa namma lea Num. Basimus báikki lea Vajgatsj-suolu (Bolvanskij Nos). Gaikkat geat gullet njenecaide galget aktii eallimisttis mannat doppe.
2. July 2008 Camilla Brattland