Áhku biebmogiisá

Lávvordaga bie. 09.00-16.00 - Dás beasat oaidnit mo biebmu válbmejuvvo, ja áinnas sáhtát don nai oassálastit málestanbargui.
Smáhkabihtážiid vuovdin bie. 16.00
Báiki: Nisga'a viesu bálddas Riddu-lávddi duohken

Guohpparmállása  ruohttasat lea Olmmáivákkis. Mális ráhkaduvvo vuššojuvvon goikesávzzabiergoliemas. Lipmii lasihuvvojit buđeittat, rušppit ja guohpparat. Guohppariidda adnojuvvojit dorskemeađđemat, jáffoseaguhus, hávvarrievnnat, lávkkit, sálttit, bihpporat ja goikaduvvon ja smávvejuvvon sávzzabiergobihtážat. Dán seaguhusas dasto hábmejuvvojit guohpparbollát.   

Mális lea árbevirolaš sápmelaš biebmu, mas leat ollu báikkálaš variašuvnnat. Dat ráhkaduvvo iešguđetlágan bohccoosiin, dego ađadávttiin, gilggas, čielgebierggus, njuokčamis ja váimmus, mat vuššojuvvojit liepman. Dán liema sáhttá dasto juhkat váldobiepmu oktavuođas. Varrabollát ráhkaduvvojit varas, jáffuin, buoiddis ja sálttiin, mat vuos seaguhuvvojit ja dasto hábmejuvvojit jorbalassan. Varrabollát vuššojuvvojit seamma liemas go iežá ávdnasat. Daid sáhttá borrat váldobiepmu oktavuođas.

 Dollaguolli lea suopmelaš árbebiebmu. Assás soahkepláŋkui giddejuvvon luossa bassojuvvo dollagáttis. Guliin fárrolágaid fállojuvvo dolas bassojuvvon sámegáhkku.

Dán jagi lea dát geahččalanprošeakta, ja maŋit jagiin galgat dasto ovddidit dán konseapta ain viidáseappot.